Englanninspringerspanielin värityksestä

Meille syntyi maaliskuussa englanninspringerspanielin pentuja. Siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta pentujen joukossa on yksi pentu, jolla on pää muutoin kokonaan valkovoittoinen väriltään lukuunottamatta toista korvaa ja päälaella olevaa maksanväristä pientä aluetta. Lisäksi pentueessa on toinen pentu, jolla on ainakin tässä vaiheessa vielä toinen korvasta puoliksi vaalea.

 Kolme päästään tyypillisesti värittynyttä pentua ja puheena oleva
harvinaisemman pään värityksen omaava pentu

Etenkin tuo vaaleampi tyttöpentu on herättänyt jonkin verran huomiota sosiaalisessa mediassa ja olen huomannut sen myös herättäneen keskustelua väreihin liittyen. Tuon tässä joitakin ajatuksiani esille aiheeseen liittyen. Toisissa roduissa väri on todella tärkeä asia ja joissakin on lähes kaikki värit ja väritykset sallittuja. Nyt tarkastelen asiaa englanninspringerspanielin rotumääritelmään peilaten. Rotumääritelmän mukaanhan springeri on kaksi- tai kolmivärinen eli musta- tai maksavalkoinen, kumpikin tan-merkein tai ilman niitä.

Värityksestä ei ole määritelty miten koiran tulee olla värittynyt, mutta valkoista ja mustaa/maksaa pitäisi olla kumpaakin yli 10%, koska kyseessä on kaksivärinen koira eikä esimerkiksi musta tai maksa valkoisin merkein (tai päinvastoin). Ei siis ole rotumääritelmän vastaista, vaikka englanninspringerspanielilla olisi valkoinen korva tai puolet naamasta tai koko naama valkoinen. Näillä kuitenkin voi olla vaikutusta ilmeeseen etenkin jos niihin yhdistyy vaalea silmien väri (silmät kuuluvat olla tumman pähkinänruskeat) ja tämän myötä värityksellä voi olla vaikutusta laatuarvosteluun.
Pigmentistä ei suoraan sanota englanninspringerspanielin rotumääritelmässä mitään. Pigmentin puute kuitenkin todennäköisesti aiheuttaa sen, että springerille tyypillinen ystävällinen ilme saa kovuutta eikä ole enää tyypillinen. Valkoinen väri taas voi tuoda mukanaan pigmentin puutetta silmissä ja se voi sen myötä vaikuttaa koiran ilmeeseen ja tulee vaikuttaa laatuarvostelussa.

 Neljän maan valio ja lukuisia muita näyttelymenestyksiä saavuttanut koira,
jolla on pää puoliksi valkoinen

Rotumääritelmä ei tarkkaan määrittele esimerkiksi maksan tai tanin värin syvyyttä tai sävyä eli niissä on vaihtelua ja kaikki ovat sallittuja. Vastoin kuin joillakin muilla spanieliroduilla, springereillä ei ole tan-värin määrää tai sijaintia määritelty rotumääritelmässä eli sitä voi olla paljon tai vähän ja käytännössä aivan missä vain. Yleensä tan-väriä ei kuitenkaan esiinny paljon koiran rungossa tai kaulassa. Hännässäkin se on yleensä vain hännän alapuolella tyvessä. Useimmiten tania on silmien yläpuolella, poskissa ja raajoissa pienempinä pilkkuina. Tanin määrän tai sijainnin ei kuitenkaan tulisi vaikuttaa mitenkään koiran laatuarvosteluun.

Yllä kuvissa on toinen valkovoittoisempi ja toinen maksavoittoisempi koira.
Kumpikin väriltään maksa-valkoisia tan-merkein.
Kummallakin täysin sallittu väritys.

Myöskään pilkutuksen määrää ei ole määritelty rotumääritelmässä. On siis täysin yhtä sallittua, että koiralla ei ole valkoisissa alueissa yhtään maksaa tai mustaa pilkkua, kuin että valkoinen on voimakkaasti pilkuttunut. Pilkutusta noin yleensä esiintyy eniten eurooppalaisissa näyttelylinjoissa. Hieman vähemmän käyttölinjaisissa ja ei lähes ollenkaan amerikkalaisissa näyttelylinjoissa. Mutta tämäkään ei ole mikään sääntö eli on täysin yksilökohtaista paljonko pilkkuja on tai ei ole.

Hylkäävissä virheissä ei springereillä ole mitään väreihin liittyen. Vakavaksi virheeksikään sitä en luokittelisi kuin korkeintaan, jos koira on esimerkiksi täysin yksivärinen (tällöin tuskin myöskään rotu olisi enää ensisilmäyksellä täysin selvä eli voidaan puhua virheellisestä rotutyypistä). Virheeksi jollain tasolla voi katsoa sen, mikäli toista väreistä on niin vähän, että sitä ei enää kunnolla havaitse tai se häiritsee jo yleiskuvaa niin pahasti, että rotutyyppi ei ole selvä. Tällaiset koirat ovat kyllä näyttelykehissä varmasti harvassa.
Väriä ja värittymistä oleellisempaa onkin karvapeitteen laatu, mutta enpä lähde tällä kertaa kirjoittamaan siitä, tai tämä juttu laajenee liikaa. :)
Ja olkoon springeri miten tahansa värittynyt, on sen rotutyyppi ja ilme kuitenkin selvästi oleellisempi asia ulkomuotoa arvostellessa.

Uusi blogi

Päätin aloittaa uuden blogin. Aika näyttää miten aktiivisesti jaksan tänne kirjoitella, mutta kun innostusta on, niin se on purettava teoiksi.

Tähän blogiin kirjoitan pääosin vain suomen kielellä ja tarkoitus on keskittyä koiramaailman asioihin ja ilmiöihin, omiin kokemuksiin ja mielenkiintoisiin aiheisiin. Osittain tulen varmaan myös julkaisemaan täällä aiemmin kirjoittamiani artikkeleita eri aiheista, joita on koneen kovalevy pullollaan.

Vastaanotan mieluusti myös palautetta jo kirjoitetuista ja ideoita tulevista aiheista.

Taustastani koiramaailmassa voi lukea kotisivuilla www.wildomars.com